Sijainti >>Maakaasukäsikirja - Marraskuu 2010 / Maakaasun turvallisuus

Maakaasun turvallisuus

Maakaasun käyttöturvallisuuden seuranta

Maakaasun käyttöturvallisuutta seurataan Turvatekniikan keskuksen VARO-rekisterin avulla.

Toiminnanharjoittajan on toimitettava maakaasuputkelle tai käyttölaitteelle sattuneesta vakavasta onnettomuudesta tai vaaratilanteesta selvitys Turvatekniikan keskukselle. Selvityksessä

kuvataan onnettomuustilanne ja olosuhteet onnettomuuden sattuessa
selvitetään onnettomuuden vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja omaisuuteen
kuvataan pelastus- ja torjuntatoimet, joihin on ryhdytty
selvitetään, mihin toimenpiteisiin toiminnanharjoittaja aikoo ryhtyä vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi.

Selvitys on tehtävä myös vaurioista, joilla saattaa olla merkitystä käyttöturvallisuuteen, kuten rakenteellisista vioista tai materiaalivioista johtuvista vaurioista.

Rekisteröidyistä tapauksista valtaosa kuuluu kahteen vahinkotyyppiin:

kolmannen osapuolen aiheuttamat maakaasuputken vauriot maanrakennustöiden yhteydessä
maakaasun käyttökohteiden käyttöönotto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden yhteydessä sattuneet onnettomuudet.

Vaaran arviointi ja tilojen luokittelu

Maakaasun rakentamisluvan hakemusmenettelyyn liittyy tiettyjen kohteiden osalta velvoite erillisen selvityksen – vaaran arvioinnin – tekemisestä.

Lisäksi toiminnanharjoittajan on arvioitava laitteiston räjähdysvaaran ennen sen käyttöönottoa.

Jakelu- ja siirtoputkistoille edellytetään vaaran arvioinnin lisäksi arviota putkiston merkittävistä ympäristövaikutuksista ja suunnitelmaa niiden ehkäisemisestä.

Siirtoputkiston onnettomuusriskien arviointi

Siirtoputkiston osalta onnettomuusriskien arviointi koskee putkistoa, paineenkorotus- ja paineenvähennysasemia.

Käyttökohteiden vaaran arviointi

Vaaran arviointi on tehtävä erillisille suurille käyttökohteille. (kohteen käyttölaitteiden yhteinen nimellinen polttoaineteho vähintään 6 MW).

Uusien ja laajennettavien kohteiden osalta vaaran arviointi tehdään rakentamislupahakemuksen liitteeksi. Käytössä olevan maakaasukohteen osalta vaaranarviointi on tarkistettava määrävälein ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle.

Vaaran arvioinnilla pyritään tiedostamaan maakaasun käyttöön ja käsittelyyn liittyvät vaaralähteet, olosuhteet ja tilanteet jotka voivat johtaa onnettomuuteen. Lisäksi arvioidaan onnettomuuden seurauksia sekä miten näihin ja vaaralähteisiin tulisi varautua toimenpiteillä ja ohjeilla. Selvitystä tulee käyttää hyväksi laadittaessa ja myöhemmin saatettaessa ajan tasalle laitoskohtaisia turvaohjeita ja hätätilanteiden toimintaohjeita. Edelleen selvitystä voi käytön valvoja käyttää hyväkseen valvontakirjan laadinnassa ja ylläpidossa.

Vaaran arviointia tehtäessä tulee aina ottaa huomioon laitoksen olosuhteet ja sen ympäristö.

Räjähdysvaaran arviointi

Jos arvioidaan, että kohteessa voi esiintyä räjähdysvaara, toiminnanharjoittajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Räjähdyssuojausasiakirjassa tulee olla räjähdysvaaran arvioinnin tulokset, tekniset ja organisatoriset suojaustoimenpiteet ja räjähdysvaarallisten tilojen luokittelu.

Teknisiä suojaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi tehostettu tuuletus, kohdepoistot, mahdollisesti vuotavan kaasun ohjaaminen, kaasunilmaisimet ja niihin kytketty hälytys tai venttiilien sulkeutuminen.

Organisatorisena suojaustoimenpiteenä voi pitää esimerkiksi ohjeistusta, liikennevaloja ja yleishälytyksiä sekä pääsulkuventtiilien selkeätä merkintää.

Räjähdysvaaran arvioinnissa perusajatuksena on, että etukäteen arvioidaan mahdolliset vuototilanteet, varaudutaan niihin suunnitelluilla teknisillä ratkaisuilla sekä mietitään valmiiksi toimintatavat sen varalta, jos jotain kaikesta huolimatta pääsee tapahtumaan.

Arviointi tulee tarkistaa määräaikaistarkastusten yhteydessä sekä aina merkittävien muutosten yhteydessä.

Tilojen luokittelu

Tilojen luokittelu tulee tehdä ainakin seuraaville kohteille:

paineenlisäysasemat ja -laitteistot
paineenvähennysasemat
kaasuturbiinin suojakotelot
paineenvähennyslaitteistot, joiden tulopaine on yli 4 baaria
siirtoputkiston venttiiliasemat
tankkausasemat
putkistot, jotka ovat alttiina värähtelylle tai huomattavalle paineen ja lämpötilan vaihtelulle
biokaasun paineenlisäysasemat.

Kaasun käyttölaitetta ympäröivää tilaa ei luokitella.

Vaaran arvioinnin sisältö

Vaaran arvioinnin tekemisestä vastaa toiminnanharjoittaja.

Selvityksen alussa mainitaan selvityksen tekijät, selvityksen kohde ja laajuus sekä päiväys. Käyttökohteen osalta annetaan lyhyt kuvaus maakaasun käytöstä sekä kohteen polttoaineteho.

Erillisille suurille käyttökohteille tehtävässä selvityksessä tulee olla kuvaus maakaasun käyttöön ja käsittelyyn liittyvistä vaaralähteistä, kuvaus tyypillisistä vaaratilanteista ja niiden seurauksista, suunnitelma siitä, miten varaudutaan vaaratilanteen ehkäisemiseen sekä normaaleissa että poikkeavissa käyttötilanteissa ja -olosuhteissa.

Eräissä kohteissa selvityksen tekeminen saattaa edellyttää systemaattisten menetelmien käyttöä (poikkeamatarkastelu, toimintovirheanalyysi, potentiaalisten ongelmien analyysi, seurausanalyysi jne.).

Vaaralähteiden selvittäminen

Vaaran arvioinnissa selvitetään maakaasun käsittelyyn ja käyttöön liittyvät vaaralähteet. Arvio voidaan tehdä kokemusperäisesti käyttäen hyväksi muualta saatuja tietoja (onnettomuudet, vauriot, läheltäpiti-tilanteet). Lisäksi arviota tehtäessä huomioidaan aina kyseisen laitoksen muut potentiaaliset vaaralähteet.

Selvitystä tehtäessä tarkastellaan mm. kyseisen laitoksen putkiston sijaintia (maanalainen, maanpäällinen ulkona, sisällä rakennuksessa). Jos laitoksessa käytössä oleva kaasu on hajustamatonta, mikä vaikeuttaa vuotojen havaitsemista, on se otettava erityisesti huomioon. Selvityksessä voi hyödyntää maakaasun käyttöön ja käsittelyyn liittyviä tyypillisiä vaaralähteitä esimerkiksi seuraavalla jaottelulla:

Vaaratilanteet ja seuraukset

Maakaasun käytön yhteydessä tapahtuneet onnettomuudet voidaan jakaa

räjähdyksiin
tulipaloihin
häkämyrkytyksiin sekä
vuototilanteisiin.

Vaaran arvioinnissa voidaan pääasiallisesti keskittyä palo- ja räjähdysvaaran arviointiin.

Häkämyrkytys on potentiaalinen vaaratekijä erityisesti pienissä käyttökohteissa, joissa kaasulaitteita ei ole liitetty hormiin. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että suuressa käyttökohteessa voi olla sellaista toimintaa (pienkäyttö), joka johtaa myös häkämyrkytyksen vaaran huomioimiseen.

Maakaasuvuodon seurauksena voidaan tarkastella kahta peruslähtökohtaa. Kun maakaasuvuoto on sisätiloissa, kyseessä on aina palo- ja räjähdysvaara. Mikäli kaasuvuoto on ulkona, niin merkittävä vuoto johtaa palo- ja räjähdysvaaraan.

Kaasuvuodosta aiheutuvan vaaratilanteen seurauksia voidaan arvioida mm. seuraavien tekijöiden avulla:

kaasuvuodon suuruus
kaasuvuodon ajallinen kesto (hetkellinen vai jatkuva)
vuotokohdan sijainti ja koko (sisätilat, ulkona, maan alla)
vuodon havaittavuus (hajustettu vai hajustamaton)
olosuhteet (tuulen suunta ja nopeus, sade, lämpötila, pimeys).

Suurimman mahdollisen vaaratilanteen arvioinnissa voidaan käyttää seuraavaa jakoa:

Maakaasun käyttökohteen aiheuttama vaara laitoksen ulkopuolelle
Tällöin tarkastellaan mm. laitoksen sijaintia suhteessa asutukseen, muihin rakennuksiin, teollisuuslaitoksiin, liikenneväyliin ja muihin ulkopuolisiin kohteisiin.
Vaara laitoksen sisällä oleville henkilöille
Arvioinnissa huomioidaan laitoksessa olevien henkilöiden lukumäärä eri tilanteissa sekä heidän suojautumis- ja pelastautumismahdollisuudet.
Vaara omaisuudelle
Arvioinnissa otetaan huomioon maakaasun käyttökohteen osastointi sekä kohdetta ympäröivät muut rakenteelliset ratkaisut (kevennetyt seinät, räjähdysluukut, paineenkestävät rakenteet).

Vaaratilanteen ehkäiseminen

Maakaasun käyttöön liittyvien vaaratilanteiden ehkäisemisessä on suuri merkitys niillä toimenpiteillä, joilla estetään kaasuvuotojen syntyminen. Tapahtuneiden kaasuvuotojen havaitseminen riittävän ajoissa on myös tärkeää.

Tärkeintä vaaratilanteiden ehkäisemisessä on toiminnanharjoittajan omaan toimintaan liittyvä järjestelmällinen ja riittävä laitoskohtainen ohjeistus. Ohjeissa kerrotaan toimintatavat käyttö-, huolto- ja kunnossapitotehtävien sekä laitoksen muutostöiden tekemiseen.

Ohjeiden olemassaolo ei yksin riitä, vaan tavoitteena on, että toiminnanharjoittaja myös valvoo ohjeistuksen noudattamista. Paras tulos saavutetaan, jos vaaratilanteiden ehkäisemiseksi laaditut ohjeet olisivat osa yrityksen tai yhteisön toimintajärjestelmää.

Erityistä huomiota kiinnitetään poikkeaviin käyttötilanteisiin. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi:

Maakaasuputkiston asennus-, huolto- ja kunnossapitoon liittyviä töitä saa tehdä vain hyväksytty kaasuasennusliike, jolla on palveluksessaan ammattitaitoista henkilökuntaa, tai tiettyjen kunnossapitotoimien osalta käyttöhenkilökunta käytön valvojan valvonnassa.
Maakaasuputkiston huollon, kunnossapidon tai käyttöönoton aikana ei kysymyksessä oleviin tiloihin päästetä ulkopuolisia henkilöitä (esim. vierailijoita).
Henkilömäärä kohteessa on syytä rajoittaa minimiin, kun putkisto täytetään kaasulla tai tyhjennetään kaasusta tai laitteisto otetaan käyttöön.
Laitoksen käyttöhenkilökunnalle annetaan koulutusta ja järjestetään käytännön perehdyttämistä.
Laitoksessa harjoitellaan toimintaa hätätilanteissa.
Laitokselle laaditaan hätätilanteiden toimintaohjeet
Käytetään työlupamenettelyä (maankaivulupa, tulityölupa, työskentelylupa maakaasuputkiston välittömässä läheisyydessä ym.).
Oikeat käyttö- ja huoltotoimenpiteet tehdään ajallaan ennakolta laaditun ohjeistuksen mukaisesti.
Laitoksella olevat kaasuvuotoilmaisimet pidetään kunnossa huolto- ja tarkastusohjelman mukaisesti.

Turvallisuusohjeita ja -oppaita

Edellä kuvattu vaaran arviointi tehdään aina kohdekohtaisesti. Selvitystä hyödynnetään laadittaessa laitoskohtaisia turvaohjeita ja hätätilanteiden toimintaohjeita. Laitoskohtaisten turva- ja toimintaohjeiden lisäksi on maakaasulle laadittu yleisiä toimintaohjeita ja -oppaita. Seuraavat ohjeet ja oppaat löytyvät verkosta joko Suomen Kaasuyhdistyksen tai Turvatekniikan keskuksen www-sivuilta:

Tulostettava sivu

Kirjan navigaatio